.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Narukerä II




Välillä on aikoja
 jolloin kaikki tuntuu turhalta
olo on tyhjä
kaiken merkittävän arvo katoaa hetkellisesti

 Jos alan pohtia kaiken merkitystä
 alkua ja loppua
 joudun mielessäni tuuliajolle
 päädyn paikkaan jossa vastaukset loppuvat
äärettömyyteen johon ihmismieleni ei yllä

 Sitä ei voi selittää
 tässä kuitenkin olen
 tänne syntyneenä
 ihmisolento
 jolla on sydän ja mieli

Tänne minut on laitettu olemaan ja elämään

 Kuka minä oikeasti olen




Kuka määrittelee minun olemukseni
kuka määrittelee maailman värit ja heijastukset
 puolueet ja ihmisten mielipiteet
kuka määrää oikean ja väärän

Mikä minä olen päättämään ja arvostelemaan ketään 

Ihminen
Olenko ihminen
Mikä on ihmisen määritelmä ja kuka siitä päättää

Mikä minä oikeasti olen




Mieleni on sekamelska
ajatukset kiertävät kehää
samat asiat vuodesta toiseen 
hieman muuttuneina
 jotain oppineina toisistaan 
niiden toistoista tai sitten ei

 Kokonaisena sekamelskana 
on toisinaan hyvä olla
 ihmisenä ihmisten joukossa
silloin sekoittuu massaan
 tuntee olevansa ihminen

Silloin ymmärtää
 tietää missä mennään
kierii joukon mukana
ettei tuntisi oloaan yksinäiseksi ja erilaiseksi




Paikalleen asettuminen on pelottavinta 

järkevintä se olisi
rauhoittua 
antaa kaiken hetken olla
katsella rauhassa silmäillen 
mitä ympärillä todellisuudessa on

Voisiko vain antaa olla
 ei yhtään mitään
 ei yhtään minnekään
olisiko vain tässä




Hitaasti mieli asettuisi lepotilaan
autuaaseen oloonsa
 jossa näkökyky palautuisi
 kuulo selkeytyisi
sydän pehmenisi
hengitys alkaisi kulkea 
kuin tuuli autiomaan hiekan solujen läpi

Sellainen olotila on läpinäkyvä
 siinä on hyvä olla hetkessä
siinä voi oivaltaa 
kuka minä olen todellisuudessa
solmuja voi avautua 
kun niitä ei jatkuvasti kiristä ja vetele naruista




Maailma voi alkaa tuntua 
kotoisalta paikalta
 kun aistit ovat avoimet 

Silloin maailma syleilee
 silloin jokainen vastaantuleva on halaus

Silloin hymy asuu sydämessä 
päästää sinne kenet tahansa
 avoimin ovin
toivottaa tervetulleeksi

Kaikki tuntuu oikealta
 jokainen mutka ja kallistus
kaikki mikä on ollut 
tuntuu merkitykselliseltä ja arvokkaalta
 
Elämästä tulee kokemus
 kaikki muu häly jää taakse
 vähäiseen arvoon

Elämä itsessään nousee 
ylimmälle korokkeelle
 kaikkien nähtäville
silloin on tärkeintä se 
miltä tuntuu juuri nyt

 Vain tunne on tärkeä
sitä ei analysoida rikki 
sen annetaan tulla 
kuin sen tuulen siellä aavikolla

Puhalla 
koska minä olen tässä 
 tullut olemaan

 Elän




Millainen ihminen on todellisuudessa
jos tulee näkyviin todellisena 
kauniina ylväänä itsenään

Pelottavaa oikaista selkänsä suoraksi
nostaa päänsä korkealle yksilöiden yläpuolelle
että näkisi oman kuvajaisensa maailman peilissä

Että voisi nähdä todellisen itsensä 
ilman että vertaisi muihin
että ei olisi häiritseviä heijastuksia ympärillä 
ettei aina ajattelisi kuten muut
että voisi löytää yksilöllisyyden
 erilaisuuden mahtavan arvon ja rikkauden maailmassa

Että ymmärtäisi aavikon hiekanjyvän 
miten se on yksi ainutkertainen
 siksi tärkeä omassa osassaan maailmassa 
olemassa siksi että tuuli voisi puhaltaa lävitse
olla soluna solujen joukossa 
silti yksi jota ilman kokonaisuus ei olisi täydellinen

Ihminen on omana itsenään harvinainen





Maapallo voi pelastua 
 ihminen voi olla se joka sen pelastaa
sen voi tehdä pelastamalla itsensä
 nostamalla oman päänsä pystyyn 
näkemällä itsensä
 oman kauneutensa
 oman ainutlaatuisuutensa
 olemalla se hiekanjyvä kokonaisuudessa 
mikä on tullut aina olemaan 
loistamalla omaa valoaan
 sitä erikoislaatua joka on

On vain yksi

eikö ole ihmeellistä 
olla vain yhtenä monista 
silti niin erityinen

Siinä on tehtävää koko loppuelämäksi

*

Tämä voimaruno syntyi tänään viikon voimarunon kautta. 
Nämä lauseet kaivautuvat syvemmälle Narukerän maailmaan, sen merkitykseen.

*




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti