.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Voimapuutarhassa: Kiulukan valoa, ystävän kultaa & pienen vahvuutta


Voimapuutarhassa on hiljaista. Kaukana pellolla on utua. Ilma on raikas. Tekee mieli hengittää syvään monta kertaa. Tuntuu, ettei osaa hengittää niin syvään kuin tahtoisi. Kaikki puutarhan polut ovat paksun lehtikerroksen peittämät. Kävely on pehmeää ja kahisevaa. Kaikki on pysähtynyttä. Murheet ja huolet unohtuvat - ne tuntuvat nyt kaukaisilta.

Puutarhassa on monia kauniita pieniä yksityiskohtia. Kuvaan värejä, muotoja ja valon heijastumia. Valitsen kolme erityisintä kuvaa julkaistavaksi ja yhdistän kollaasiksi. Päätän etsiä jokaiselle kuvalle oman voimarunonsa, joka antaisi kuvan ja kasvin paremmin luovuttaa oman voimansa sinulle. Katso kuvia rauhassa ja hieman pidempään. Ehkä sinäkin löydät haltijattaren kasvot tai keijukaisen siipien häivähdyksen. Anna kasvien puhua sinulle ja opastaa sinua. Kuuntele viestejä ja poimi merkityksiä.




Roosan villiruusun kiulukka


Riensin katsomaan
jo kaukaa näin
miten se loisti hopeista
kuutamon valoa


Valo heijastuu kauniisti pyöreästä pinnasta. Kiehkurat taipuilevat kauniisti keräten vesipisaroita.




II 
Pikkutöyhtöangervon kuihtunut lehti


Ruskean kullan maassa
minä odotan sinua ystäväni
En tahdo mitään muuta
kuin vain olla
Ihan rauhassa


Miten lehdet osaavatkin käpristyä taiteellisesti. Erityisesti angervon lehdet.




III
 Pienen orvokin nuppu


Olen vahva, vaikka olen hyvin pieni.
Kuljen isossa maailmassa
enkä väsy siihen koskaan.
Etsin onneani ja löydän sen
joka päivä uudelleen.


Orvokissa ihastuttaa sinnikkyys. Lokakuu lähenee loppuaan ja uusi nuppu on valmiina avautumaan kukaksi. Vuosi sitten oli yksi hento kukkavarsi ja nyt niitä on useita. Utuinen hämähäkin kutoma seitti on kuin ohut harso, joka tukee orvokkia.

Huomenna on uusi päivä ja uusi kierros voimapuutarhassa. Tämän kierroksen voimalla jaksaa huomisen maanantain. Aion huomenna kehitellä ideoitani yhtä toiveikkaana kuin pieni orvokki. Maailmankaikkeuden näkymätön, mutta vahva seitti tukee ja vahvistaa minua. Aion luottaa, että kaikki järjestyy kunhan vähän itse autan. 

 Oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!



Ps. Seuraava voimakirjeeni ilmestyy loppuviikosta. Se on ilmainen ja voit tilata sen sähköpostiisi täältä.


2 kommenttia:

  1. Kiitos Sari :) kauniita kuvia, kauniita sanoja.
    Erityisen hienoa on se, että näkee joka päivä jotain pientä ja kaunista, joka koskettaa. Ihan yksinkertaista ja vaatimatonta, mutta voimaa antavaa.
    Tänään oli hyvä ilma kuljeksia ulkona ja hengitellä syvään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Hanna :) Juuri niin se on. Etsitään pieniä hyviä asioita ja keskittyessämme niihin olemme rauhallisempia ja tasapainoisempia - yksinkertaista ja niitä pieniä ihmeitä luonnossa riittää varsinkin meillä kun vuodenajatkin vaihtuvat ja säät :)

      Poista