.

Mukava, että poikkesit tänne: Olet nyt Runotalon vanhassa blogissa, jossa on tarinaa vuosilta 2009 - 2017. Voimarunot jatkuvat Runotalon uusilla nettisivuilla ♥ klikkaa tästäRunopolkujen lakaisuterveisin Runotalon Sari

maanantai 31. lokakuuta 2011

Luottamus asiakaspalvelussa


Piirongin laatikossa ovat unohtuneina Hiljaisuuden kortit. Hylkäsin nämä kortit vuosi sitten. Taiteilija minussa innostuu aina uusista ideoista. Vanhat teokset eivät tunnu uusien rinnalla miltään. Siksi näitä ei ole myynnissä Runotalon nettikaupassa, vaikka varastossa on useampi pakka. Tänään tulin toisiin aatoksiin.

Yksi korteista on Luottamus. Äitini kertoi postittaneensa tänään tällaisen kortin erään yrityksen asiakaspalvelijalle. Palvelu oli ollut erinomaista. Olen itse asiakaspalvelutyössä ja voin kuvitella miten palkitsevaa on saada kortti, jossa lukee Luottamus. Kortti on käyntikortin kokoinen ja painetun hiljentymistekstin yläpuolella on tilaa kirjoittaa oma lyhyt tervehdys.



Innostuin näistä korteista uudelleen. Harkitsen laittavani ne myyntiin nettikauppaani lähiaikoina. Kortteja on kymmenen erilaista. Jään miettimään missä eri tilanteissa itse voisin käyttää Luottamus-korttia? Mitä mieltä sinä olet?

Esittelen lähipäivinä loput yhdeksän korttia.


lauantai 29. lokakuuta 2011

Syysauringon Inspiraatiokierros


Vanhan koivun runko
on kaunis rosoisuudessaan













Aurinko ja loistavat keltaiset
 luovat erikoisen tunnelman





Tapahtuu kummallisia sattumuksia




Voimasiili on peittänyt silmänsä
- selässä sojottavat pisara-antennit




Ikivihreys tasapainottaa





Ihastun herkkyyteen





Taika saapuu, koskettaa




Istuisinko tähän?


Jäisinkö valoon, hohtoon
- syntyisinkö uudelleen?



Onnenkierrätys Aforismi nro 11


Maailmani hymyilee minulle


keskiviikko 26. lokakuuta 2011

tiistai 25. lokakuuta 2011

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Video: Läsnäoloa, rauhaa ja tasapainoa lammella


Kolmas puhevideoni syntyi tänään lammella. Minulla on nyt uusi kamerajalusta, mutta en saa laskettua sitä niin matalalle kuin tahtoisin. On siis hankittava matalampi jalusta, että voi kuvata puutarhani pienimpiä kasveja.

Lammella olen aina automaattisesti läsnöolevassa tilassa. Toivon saman tunnelman välittyvän myös teille katsojille.




lauantai 22. lokakuuta 2011

Läsnäoleva kierros syksyisessä puutarhassa


Pysähdyn puutarhan poluilla
löytääkseni syksyn kauneuden




Värien vastakohdat ovat voimakkaita




Roosa sormustinkukka
on muuttunut erilaiseksi




Näen kuihtuneessa nupussa
ihmiselon kauneuden vertauskuvan








Kellastuneet heinät
kasvavat läpi korituolin pohjan





Tatar lumoaa
jättimäisillä varsillaan





Kosketan
saniaisen pitsimäistä kudelmaa




Ihailen
luonnon tapaa kulkea eteenpäin




Kiitollisena
 palaan sisälle lämpimään
odottamaan hämärtyvää iltaa



perjantai 21. lokakuuta 2011

torstai 20. lokakuuta 2011

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Ole tähti sinäkin


Vapaan luovuuden virta tempaisi minut mukaansa. Teen sitä mitä rakastan tehdä.
Syntyi: Ole tähti sinäkin.

Seuraavaksi tarvitsen sopivaa musiikkia...


Runotalon Onnenkierrätys Aforismi nro 3


Omat unelmani ovat suuntaviittojani


maanantai 17. lokakuuta 2011

Runotalon Onnenkierrätys Aforismi nro 1


Olen onnellisimmillani pienissä hetkissä


Olen jakanut tapahtumissa kierrätysaforismeja, pieniä pahviläpysköitä, että voisi kierrättää hyvää mieltä eteenpäin. Miksipä sitä samaa ei voisi tehdä näin sähköisen nykyaikaisesti. Tätä saa vapaasti kierrättää onnea tarvitseville. Huomenna aforismi nro 2.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Runotalon puutarhavideo II - lemmikki


Tänään tein toisen Runotalopuutarha videon. Tein hieman lyhyemmän pätkän ja keskityin vain yhteen kasviin.Tällä kertaa aiheena on puutarhassani villisti leviävä lemmikki. Ensi viikonloppuna tahdon tehdä kolmannen videon. Tunnen, että opin koko ajan lisää tehdessäni.


perjantai 14. lokakuuta 2011

Lähde kanssani unelmajahtiin


Oikeastaan otsikko on harhaanjohtava, sillä en jahtaa unelmaa vaan annan sen saapua luokseni. Luotan, että kaikki menee juuri niin kuin haluan. Olen oman elämäni käsikirjoittaja. Mitä tarkemmin kirjoitan sitä täydellisemmin saan haluamani. Mutta tiedänkö mitä todella haluan? Olenko valmis luopumaan tutusta ja turvallisesta, jos se ei enää palvele minua tehdäkseni tilaa uusille asioille elämässäni? Siinäpä se. Lopulta ei olekaan kysymys rahasta tai ajasta vaan rohkeudesta ottaa tarvittavia askeleita oikeaan suuntaan. Askeleiden ei tarvitse olla jättiharppauksia tai hyppyjä tuntemattomaan, riittää että vain käännän pikkuisen varpaitani oikeaan suuntaan. Sitten polku jo tempaakin mukaansa, tulee pieniä sattumia, ihmeellisiä tapahtumia, jotka vääjäämättä kuljettavat kohti unelman kaltaista tapahtumaketjua. Oikeasti minun ei itse tarvitse tehdä juurikaan mitään. Olen vain kärsivällinen ja pidän kiinni valitsemastani suunnasta – se riittää. Luotan siihen, että kaikki on hyvin. Ilo ja kiitollisuus vievät eteenpäin huikealla vauhdilla.



Tahdon luoda uskoa unelmiin esimerkin voimalla. Runotalo on minun unelmani ja se on jo osittain totta. Minulla on Runotalo olemassa hyvinkin voimallisesti täällä nettimaailmassa. Oman pääni sisällä olen muokkautunut Runotalon Sariksi ja persoonani on muuttunut. Olen vahvempi, hullumpi, hassumpi ja rohkeammin oma itseni - unelmointi voi olla hulluutta kenties? Onnellista hulluutta.





Runotalo on nyt hirsikasana pressun alla takapihallamme ja ladossa on valtaisa määrä kattolautoja ja lattialankkuja pinottuna.






Runotalo projekti blogissani kerron miten talo purettiin. Kuvassa olen äitini kanssa ahertamassa pellin paloista hirsien merkitsemislappuja. Jokaiseen lyötiin vasaralla meistin avulla kirjain ja numero. Videoin kaikki purkamisen vaiheet, mutta vielä en ole saanut videoita valmiiksi. Ne tulevat aikanaan Runotalo projekti blogiin ja varmasti ilmoitan täälläkin niiden valmistuessa.

Nykyään unelmoin tontista Runotalolle. Sellaisesta täydellisestä ja taianomaisesta paikasta tässä kotini lähellä. Vielä en ole osannut päättää. Totean näin, sillä minulla on useita paikkoja tarjolla, kun vain valitsen niistä jonkun. Olen ollut kronkeli. Oikeasti olen tainnut olla pelkuri.



Minä ihailen sitä rohkeaa naista, joka uskoi unelmaansa niin vahvasti, että päätti ostaa tämän talon toukokuussa 2003. Löysin kirjoittamani päiväkirjamerkinnän, jonka haluan nyt jakaa sellaisenaan kanssanne.

06.05.2003 klo 21.05


Tahdon



Kasteisen aamun hämyssä
sääreni märkänä, lahkeet polviin liimautuen
minä tulen luoksesi taloni

polvistun portaillasi
ison vanhan ovesi edessä
ja kiitän luojaani
että antoi minulle viisauden ja rohkeuden
toteuttaa tämä unelmani

Ja hiljaa, nöyränä minä sanon sinulle

Tahdon

Ja se kaikki on niin totta.
Olen mukanasi tuli mitä tuli
ylämäet ja alamäet

Tulen olemaan kanssasi onnellinen
tiedän sen
vaistoni ei voi pettää
etkä sinä petä minua
sillä sinä olet minua varten ja minä sinua

Tule siis
lähde kanssani
katsomaan mitä maailmalla on meille antaa

Sano sinäkin tahdon
sillä minä en enää tahdo mitään muuta
vain sinut se riittää loppuelämäkseni
olet minun

Rakastan sinua

-------------



Ja jälleen on se omituinen hetki elämässäni,
kun tuntuu että kaikki on niin selvää
ja kuitenkin niin pelottavaa
kaikki on niin onnellista
ja kuitenkin surullista, liikuttavaa

*


Lopullinen kauppakirja kirjoitettiin sittenkin vasta kesäkuussa.


15.06.2003 klo 17.30



Tänään vierailin luonasi
sillä tänään sinusta tuli minun omani

en oikein vielä ymmärrä sitä
en uskalla uskoa todeksi
olen ajatellut sinua niin kauan


kaukainen unelmani on käyvä toteen
sinä olet osa sitä
kaikkein tärkein osa

nyt vain on koottava kaikki palaset yhteen
minun on oltava ahkera
ahkerampi kuin koskaan ennen
muuten en voi onnistua
mutta minä jaksan
sillä sinun vuoksesi olen voimakas

*


En muuttanut tästä sanaakaan. Kirjoitus on tässä sellaisenaan alkuperäisenä. Tahdon olla rohkea, tahdon olla tässä omana itsenäni niin että vetäisin mukaani muitakin olemaan rohkeasti ja avoimesti oma itsensä. Sellaisten ihmisten kanssa minun on hyvä olla. Sellaisen ihmisen ei tarvitse olla kateellinen toisen onnesta. Sellainen ihminen on inhimillinen. Inhimillisyys on vahvuutta positiivisessa mielessä. Se syntyy itsensä hyväksymisestä juuri sellaisena kuin on. Niin on helppo elää itsensä ja muiden kanssa.



Unelmoin kesään 2009 saakka talon purkamisesta. Miten lopulta onnistuin siinä? Noin kuukausi ennen onnistunutta aloitusta aloin kirjoittaa päiväkirjaani miten talon purku onnistuu. Haaveilin siitä todentuntuisesti. Ilmoitin päiväkirjalleni, että luotan kaiken järjestyvän. Kirjoitin, että talon purku onnistuukin helposti. Päiväkirjani alkoi toteuttaa itseään. Muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen asiat lähtivät sujumaan kuin itsestään. Uskalsin ottaa ensimmäiset askeleeni todellisen tekemisen suuntaan ja sen jälkeen aloin saada apua. Asiat vain rullasivat eteenpäin. Unelmointi teki tehtävänsä.

Onko sinulla unelma tai haluaisitko oman unelman? Etsi omasi, jos ei sitä vielä ole. Jos sinuilla on jo unelma niin lähde jahtiin – siis anna sen tulla luoksesi. Salli unelmasi toteutua.


Teen kartan, askelmat…pikkiriikkiset ja merkitsen siihen jokaisen pienenkin edistysaskeleen. Sehän siinä on kaikkein hauskinta koko unelmassa - jännitys, odotus, täyttymys. Jonain päivänä se tulee, se hetki. Saatan olla jo aivan unelmani reunalla. Ehkä humpsahdan siihen jo huomenna.



Unelmointi on sitä, että joka aamu odotan pieniä ihmeitä, jotka vievät unelmaani kohti. Unelmointi on sitä, että huomaan kaikki pienet ihmeet ja merkit; olen niistä kiitollinen. Mitä enemmän kiinnitän huomiota ihmeisiin sitä enemmän niitä alkaa tapahtua. Elämän virta kuljettaa oikeaan suuntaan, huomaan kulkevani risteyksiin ja tietäväni vaistonvaraisesti mihin suuntaan on käännyttävä.





Unelma ei ole pakko, unelma on vapaaehtoinen. Unelma on syy herätä aamuisin, syy nukahtaa ihaniin uniin iltaisin, syy herätä keskellä yötä kuutamon hiipiessä huoneeseen. Unelma on keino löytää oma itsensä ja hyväksyä oma erilaisuutensa. Unelma antaa rohkeuden olla joka hetki sitä mitä oikeasti on luottaen siihen, että kelpaa omana itsenään maailmalle.

Tahdoin jakaa tämän tarinan, että yhä useampi ihminen uskaltaisi etsiä ja toteuttaa omia todellisia unelmiaan. Toivon, että saisimme jo lapsesta lähtien vanhuuteen asti uskoa unelmiimme vapaasti. Maailmamme tarvitsee vielä paljon persoonallisuutta ja runsaasti erilaisia unelmia.

Lähde omaan unelmajahtiisi - anna sen tulla luoksesi.